STTK torjuu yritysveron rajun alen

Suomi painii finanssikriisin jälkeisessä taloustaantumassa vielä pitkään. Vaikka orastavia merkkejä talouskasvusta on ilmassa, työttömyyden kasvun jatkuminen vielä ensi vuonnakin ei anna Suomelle aihetta tuuletella.

STTK on tyytyväinen siihen, että Kestävän talouskasvun ja työllisyyden ohjelman hankkeiden toimeksiannot on sovittu.
- Työssä on edettävä rivakasti. Julkisen talouden kestävyysvajeen paikkaamiseksi ja Suomen tulevan menestyksen vuoksi hankkeissa on onnistuttava. Se edellyttää, että kasvun, tuottavuuden, julkisen sektorin rakenteiden, työllisyysasteen, kilpailukyvyn ja työurien osalta löydetään yhteiset kolmikantaiset linjaukset, puheenjohtaja Mikko Mäenpää korostaa.

Hän painottaa, että Suomessa eläkejärjestelmä on kestävällä pohjalla.
- Elinajan odotteen arvioitua suurempi nousu leikkaa eläkkeitä arveltua enemmän. Siksi tulevaisuudessa tarvitaan toimenpiteitä, joilla turvataan eläkkeiden riittävä taso ja rahoitus.

Mäenpään mielestä talouskasvua vauhditetaan ensisijaisesti oikeilla investoinneilla ja pidentämällä työuria, mutta myös fiksulla veropolitiikalla.

- Hetemäen verotyöryhmä tekee alustavat esityksensä kesäkuussa. Vaikka palkansaajien verotuksessa on ensi vuodelle korotuspaineita, nyt tarvitaan malttia. Palkkaverotuksen kiristäminen leikkaisi ostovoimaa, vaikeuttaisi palkkaneuvotteluja ja heikentäisi työllisyyttä. Siksi valtion on kompensoitava valtion verotuksessa verojen ja maksujen nostot palkansaajille, hän vaatii.

STTK tyrmäsi tänään edustajiston kokouksessa Helsingissä elinkeinoelämän haikailut alentaa rajusti yritysverotusta.

- Vaikka monissa EU-maissa yritysveron taso on Suomea matalampi, tätä alhaisempaa tasoa ei nyt ole järkevä tavoitella Suomessa. Päinvastoin kaikissa EU-maissa julkinen sektori tarvitsee kipeästi verotulonsa, jotta maat voivat huolehtia sosiaaliturvasta ja hyvinvointipalveluista. Aggressiivinen verokilpailu johtaa dominopeliin, jossa ei olisi lopulta yhtään voittajaa. Yritysverokannan alentaminen suistaisi julkiset taloudet entistä syvempään kriisiin. Lisäksi Kreikan ja muiden EU-talouksien kireä tilanne heikentää liikkumavaraa lisää, Mäenpää korostaa.

STTK:n puheenjohtaja hämmästelee EK:n viimeviikkoisia viestejä, joissa paheksutaan liittokierroksen palkankorotusten tasoa erityisesti julkisella sektorilla.

- Julkinen sektori on Suomen keskeinen menestystekijä. Se tarvitsee riittävät verotulot voidakseen taata kattavat ja laadukkaat palvelut kansalaisille ja myös yritysten tarvitseman toimivan infrastruktuuriin. Julkisella sektorilla työssä oleville on taattava kilpailukykyiset palkat. Ajatus siitä, että julkinen sektori elää palkkojen suhteen yksityisen peesissä, on palveluvaltaistuvassa Suomessa aikansa elänyt. EK:n kannanotto kuvastaa muutenkin työnantajan julistuksenomaisen koordinaatiolinjan mahdottomuutta.

Suomalainen joustoturva rakennettava koulutukselle

Työttömyyden torjunnassa STTK:n mielestä tärkeintä on estää pitkäaikaistyöttömyyden syntyminen. Tämä tavoite koskee sekä nuoria että varttuneempia.

- Parasta muutosturvaa on hyvä koulutus niin työssä kuin työpaikan menetyksen uhan alla oleville. Itse hankittua ja työvoimapoliittista koulutusta on lähennettävä, mutta vastuu kouluttautumisesta ei voi olla yksin työpaikkansa menettävällä. Muutosturvasta on tehokkaasti kehitettävä suomalainen joustoturvan malli: työstä koulutuksen kautta työhön, Mäenpää esittää.

STTK kiittää hallitusta ponnisteluista nuorisotyöttömyyden suitsimiseksi.

- Rahaa on lisätty koulutukseen ja tuettuihin työpaikkoihin ja lisätalousarviolla tähdätään 15 000 nuoren työllistämiseen. Toivotaan, että se riittää.

Mäenpää esittää lisäksi, että jos hyväksytään ajatus, että parasta muutosturvaa on tehokas koulutuspolitiikka, silloin vaikuttavien ministeriöidenkin välisiä työnjakoja tulisi tarkistaa ja jäntevöittää.

Suomi tarvitsee muualta tulevaa työvoimaa

Maahanmuuttokeskustelu on Suomessa saanut ikäviä, vähintäänkin piilorasistisia piirteitä. STTK:n puheenjohtaja korostaa, että ammattiyhdistysliikkeen keskeinen arvo on ihmisarvo, joka ei ole riippuvainen kotimaasta, ihonväristä tai kielestä.

STTK:n mielestä työperäinen maahanmuutto kuuluu tämän päivän maailmaan ja työelämään. EU-jäsenyys ja globalisaatio ovat kiihdyttäneet maahanmuuttoa yleensä, myös Suomesta ja Suomeen.

- Työperäinen maahanmuutto lisää Suomen kilpailukykyä nyt ja tulevaisuudessa. Kansainvälistä liikkuvuutta tulee edistää, mutta tärkeintä on estää dumppaus ja kaksien työmarkkinoiden syntyminen. STTK edellyttää, että ulkomaisille työntekijöille maksetaan Suomessa työ- ja virkaehtosopimusten mukaiset palkat ja muut työehdot. Hallituksen tulee huolehtia myös riittävistä valvonnan resursseista.

Työelämää on aina jossain määrin riivannut reilun pelin puute. Tätä puutetta on torjuttava, sillä se kasvattaa maaperää myös ennakkoluuloille ja rasismille.

- Työntekijöiden tasapuolisella kohtelulla varmistetaan, että työvoimaa ei tuoda Suomeen turhaan eikä työvoima ole kauppatavaraa, jota myydään ja ostetaan suhdanteiden mukaan, STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää painottaa.